Sähkön hinta, energiakriisi, ilmastotavoitteet. Yksi nimi nousee yhä uudelleen esiin – ja se on Jukka Leskelä.
Hän ei ole poliitikko, eikä hänen nimensä soi jokaisen suomalaisen korvissa – mutta kun energiamarkkinat sekoavat, sähkön hinta pomppaa pilviin ja Suomi kohtaa kylmää kyytiä, Jukka Leskelä astuu esiin kameran eteen.
Hänen äänensä on rauhallinen. Hän ei lietso paniikkia. Mutta hän ei myöskään kaunistele asioita.
– Tiedämme tilanteen syyt, ja tiedämme, että tämä on ohimenevää, Leskelä sanoi televisiossa keskellä sähkön hintapiikkiä.
Tuo hetki ei ollut poikkeus, vaan kuvaa sitä roolia, johon Leskelä on hiljalleen kasvanut. Hänestä on tullut Energiateollisuus ry:n johtajana yksi suomalaisen energia-alan näkyvimmistä ja seuratuimmista kasvoista.
Insinööristä energiakentän pelinrakentajaksi
Diplomi-insinööri. Vanhan liiton asiantuntija. Vahva strateginen puhuja. Näitä sanoja käytetään, kun Jukka Leskelästä puhutaan hänen työyhteisössään.
Hän aloitti uransa Imatran Voimassa jo 1990-luvulla ja siirtyi myöhemmin Fortumin johtotehtäviin. Energiaa hän ei ole vaihtanut kertaakaan – mutta rooli on muuttunut. Vuodesta 2016 lähtien hän on toiminut Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajana.
Kun energia-ala Suomessa on käynyt läpi rajun murroksen – kohti päästöttömyyttä, digitalisaatiota ja geopoliittisia riskejä – Leskelä on ollut siinä ytimessä.
Hänen erikoisuutensa? Hän osaa selittää monimutkaisen yksinkertaisesti.
Kun sähkön hinta nousee tai tuulivoimaloita rakennetaan Pohjanmaalle, Leskelä on se, joka kertoo miksi. Hän on ollut niin sähkökatkojen selittäjä kuin vihreän siirtymän puolestapuhuja.
– Suomi on esimerkki siitä, miten päästötön sähkö ei ole uhka vaan mahdollisuus, hän sanoi energia-alan vuosikatsauksessa.
Murroksessa mukana – mutta ei ilman kritiikkiä
Julkisuudessa Leskelä on saanut kiitosta rauhallisuudestaan ja selkeydestään. Hän ei puhu ylhäältä, vaan kansalaiselle.
Hän on puhunut vetyteknologian puolesta, datakeskusten tuomista investoinneista ja siitä, kuinka Suomi voi olla houkutteleva maa teollisuudelle – kunhan sähköä riittää.
– Puhdas sähkö tuo meille työtä, vientiä ja hyvinvointia. Ei vain ympäristöhöpinää, vaan konkreettista kasvua.
Mutta kaikki eivät hymyile.
Leskelä on saanut osansa kritiikistä, varsinkin ympäristöjärjestöiltä ja akateemiselta kentältä. Häntä on kutsuttu myös lobbariksi – mieheksi, joka puolustaa teollisuutta kuluttajan kustannuksella.
Kun hallitus ehdotti ydinvoimainvestoinneille hintatakuuta, Leskelä jarrutti:
– Se voi olla pitkällä aikavälillä arvaamaton ja sotkea markkinoita, hän totesi. Hänen mukaansa valtion ei pitäisi määrittää sähkön hintaa – markkinat kyllä hoitavat.
Kriisin ääni, johon luotetaan
Vuonna 2022 Euroopan energiakriisi alkoi näkyä suomalaisten arjessa. Sähkölaskut nousivat, kaupat vaihtoivat kylmävitriinit yöaikaan pois päältä ja taloyhtiöt keskustelivat saunavuorojen rajoittamisesta.
Leskelä astui jälleen esiin.
– Kyllä meillä sähköä riittää, mutta kannattaa katsoa, milloin sitä käyttää, hän sanoi. Esimerkiksi sähkösauna kannattaa lämmittää silloin, kun se on halvinta.
Näinä hetkinä Leskelä ei ollut enää vain toimitusjohtaja. Hän oli julkisuuden henkilö, jonka sanomisia siteerattiin uutisissa, podcasteissa ja kahvipöytäkeskusteluissa.
Ja juuri tällaisesta asiantuntijasta Suomi piti: henkilöstä, joka ei hätäänny, ei populisoi, mutta kertoo totuuden – rehellisesti ja ymmärrettävästi.
Mikä on Jukka Leskelän perintö?
Leskelän tarina ei ole julkkiksen tai poliitikon. Se on asiantuntijan, joka on noussut kansallisen keskustelun keskiöön aikana, jolloin energia ei ole vain tekninen kysymys – vaan kansallinen kohtalonkysymys.
Hän ei puhu sähköstä, koska se kiinnostaa mediaa. Hän puhuu, koska joku on pakko.
Leskelä ei etsi kameraa, mutta kamera löytää hänet. Kun Suomi kaipaa selityksiä, hän on linjoilla – rauhallisena, asiallisena, faktoihin nojaten.
Ja se tekee hänestä yksi aikamme uskotuimmista äänistä.
